KANSANTALOUS KUNTOON

Korjataan kansantalous kuntoon

 

Rakennetun omaisuuden tila on Suomessa valtaosin tyydyttävä. Tulevaisuuden kehityksen kannalta suurimmat ongelmat ovat kasvava korjausvelka sekä kiinteistö- ja rakennusalan tutkimus- ja kehitystoiminnan vähäisyys. Parhaat kehitysmahdollisuudet liittyvät digitaalisten ratkaisujen ja luovan suunnittelun käytön lisäämiseen. Niiden avulla voidaan parantaa rakentamisen laatua sekä edistää kestävän rakennetun ympäristön syntyä.

 

Korjausvelka kasvaa edelleen

Rakennuskannan korjausvelan määrä on Suomessa arviolta 30–50 miljardia euroa, liikenneväyläverkon 5 miljardia euroa ja yhdyskuntateknisten järjestelmien liki miljardi euroa. Lisäksi rakennettuun ympäristöön on syntymässä nopeasti muutosvelkaa, jolla tarkoitetaan investointeja, joilla rakenteet ja järjestelmät saadaan uudistettua nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi.

Korjaus- ja muutosinvestointien määrä on nykyisellään osin riittämätöntä, minkä seurauksena rakennetun omaisuuden rapautuminen kiihtyy. Rakennusten, liikenneväylien ja yhdyskuntateknisten järjestelmien ylläpidon puutteet lisäävät riskejä ja nostavat korjauskustannuksia entisestään.

Myönteistä viime vuosien kehityksessä on se, että erityisesti liikenneväylien korjausvelkaa on ryhdytty hoitamaan tavoitteellisesti. Myös digitaalisten ratkaisujen käyttöä kiinteistö- ja rakennusalalla on edistetty, minkä ansiosta erilaiset ammattilaisia ja loppukäyttäjiä hyödyttävät uudet teknologiat, sovellukset ja palvelut ovat yleistyneet. Muutoin alan tutkimus- ja kehitystoiminta vaikuttaa jopa taantuneen, sillä julkisten ja yksityisten tutkimus- ja kehitysrahoituksen kokonaismäärä on viime vuosina pienentynyt.

 

Puutteista aiheutuu merkittäviä yhteiskunnallisia menetyksiä

Rakennetulla ympäristöllä ja sen laadulla on suuri yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen merkitys. Rakennettu omaisuus muodostaa valtaosan kansanvarallisuudestamme ja siihen kohdistuu suurin osa vuotuisista kiinteistä investoinneista. Rakennuksissa käytettävän ja rakentamiseen kuluvan energian osuus energian loppukäytöstä ja kasvihuonekaasupäästöistä on niin ikään huomattava. Kiinteistö- ja rakennusala on lisäksi merkittävä työllistäjä. Hoitamalla rakennettuun omaisuuteen kertynyttä korjausvelkaa voimme parantaa myös kansakunnan ja ympäristön hyvinvointia.

Teknologian tutkimuskeskus VTT selvitti osana ROTI-hanketta rakennetun omaisuuden nykytilan synnyttämiä taloudellisia menetyksiä ja työllisyysvaikutuksia. VTT selvitti lisäksi ehdotettujen toimenpiteiden tuottamia yhteiskunnallisia hyötyjä. Rakennusten vaurioista, huonosta sisäilmastosta ja energiahukasta sekä ruuhkista ja yhdyskuntateknisten järjestelmien häiriöistä aiheutuu vuosittain työajan menetyksiä ja tuottavuuden laskua, sairauskuluja sekä muita ylimääräisiä kustannuksia. Haittojen yhteenlaskettu vuotuinen kustannusvaikutus on noin 3,4 miljardia euroa, mikä on noin 1 300 euroa jokaista suomalaista kotitaloutta kohden.

Kunnossapidon vajeeksi on arvioitu vuositasolla 12 % kestävään tasoon verrattuna. Vajauksen vuoksi menetetyn liiketoiminnan arvo on kymmenenvuoden aikana 57 miljardia euroa.

Kansantalouden ja elinkeinoelämän menetykset heijastuvat suoraan työllisyyteen. Suoriksi ja välillisiksi työllisyysvaikutuksiksi VTT on arvioinut vuositasolla jopa 39.000 työpaikkaa, mikä vastaa noin 2 % vaikutusta työllisyysasteeseen.

 

Panostukset palautuvat moninkertaisina

VTT:n arvioiden mukaan korjausvelan hoitoon tarvittaisiin seuraavien kymmenen vuoden aikana noin 16 miljardin euron panostus. Investoinnin tuottamat taloudelliset hyödyt olisivat samaan aikaan arviolta 34 miljardia euroa. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa vipuvaikutus on vieläkin suurempi. Seurannan mukaan yritykset sijoittavat tutkimus- ja kehitystoimintaan keskimäärin kaksi euroa jokaista julkista tukieuroa kohden. Kiinteistö- ja rakennusalan tutkimus- ja kehitystoiminnan kaksinkertaistamiseksi yhteen prosenttiin alan liikevaihdosta riittäisi näin ollen 60 miljoonan euron vuotuinen lisäys julkiseen T&K-rahoitukseen.

Korjausvelan vaikutus